Maailman ympäristöhistoria

Kuvaus

Ihmislaji on osa luontoa, ja se on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ekosysteemien kanssa. Nämä systeemit muuttuvat ajan kuluessa ja nimenomaan ihminen on usein näiden muutosten aiheuttaja. Muutokset ovat aina monimutkaisia ja osan niistä ekosysteemi kestää mutta osalla on niin rajuja seurauksia, että ekosysteemi muuttuu tai tuhoutuu kokonaan. Juuri näitä ihmiskunnan historian kannalta keskeisiä muutoksia Hughes jäljittää. Hänen mielestään historiantutkimuksen on otettava vihdoinkin vakavasti se, että ihminen on osa ekologisia järjestelmiä. Hän pitää myös kulttuurin ja luonnon vastakkainasettelua keinotekoisena. Teoksessa pohditaan sekä ympäristökeskeisen ajattelun ja toiminnan suhdetta että ympäristönsuojelun syntyhistoriaa. Kirja etenee kronologisessa järjestyksessä ihmiskunnan historian alusta aina nykypäivään saakka ja antaa kokonaisvaltaisen käsityksen ihmisen ja ympäristön suhteesta. Teoksen näkökulma keskittyy ekosysteemien muutokseen kaikkialla maailmassa tiettyinä historiallisina aikakausina, jolloin ihmisen toiminnalla katsotaan olleen erityisen merkittävä vaikutus ympäristöön. Teoksen pääluvut on jaoteltu historiallisten aikakausien mukaan, ja jokainen luku sisältää kolme tapausesimerkkiä, joiden avulla tarkastellaan jokaisen aikakauden tärkeimpiä muutoksia ja vaikutuksia ympäristöön. 1900-lukua käsittelevässä luvussa keskeiselle sijalle nousee teknologian ja väkiluvun kasvun suuri vaikutus ympäristöön. Luvussa pohditaan myös ihmiskunnan reaktioita näihin tapahtumiin. Maailman ympäristöhistoria nostaakin esille myös kysymyksen ihmiskunnan moraalisesta vastuusta luontoa kohtaan sekä sen, kuinka teknologian ja luonnon välillä voitaisiin saavuttaa kestävä tasapaino.

J. Donald Hughes (s. 1932) on pitkän linjan yhdysvaltalainen ympäristöhistorioitsija, joka on tunnettu eloisasta ja lukijaystävällisestä tyylistään. Tällä kertaa hän kertoo lavean tarinan antiikista nykypäivään, miten monesti ihmisen itsensä aiheuttamat luonnonmullistukset ovat vaikuttaneet merkittävästi yhteiskuntien toimintaan ja ihmisten keskinäiseen kanssakäymiseen.